Ikäloppuna yliopistoon
Joel Sallinen aloitti Luupin fuksina syksyllä 2015 ollessaan selkeästi vanhempi kuin suurin osa muista samaan aikaan alottaneista. Näin Sallinen kuvailee kulunutta opiskelu-uraansa:
”Kun tajuaa ammattikoulupohjalta, ettei omalla alalla ole lähes kymmenen vuoden kokemuksen jälkeen töitä, on aika löytää omalle työuralle uusi suunta. Omalla kohdallani kävi näin vuonna 2014. Graafisesta koulutuksesta ei suuresti ollut hyötyä, kun suurin osa työurasta oli tullut tehtyä digipainajan hommia. Ala kuolee omalla tavallaan pystyyn. Lisäksi alalla palkka on kehno, vaikka työ onkin helppoa. Vuoden verran töitä haettuani päätin hakea backup-suunnitelmana yliopistoon tietojenkäsittelytieteisiin vuonna 2015. Ikää oli mittarissa jo 28 vuotta. Olen koko ikäni tehnyt hommia koneella, mutta koodauksesta minulla ei ollut mitään käsitystä ennen yliopistolle saapumista. Olin kuitenkin kuullut alan hyvistä työllistymismahdollisuuksista ja se helpotti omaa valintaa hakupaikkojen suhteen.
Ensimmäisenä mietin: ”Miten selviän siellä junnujen keskellä?” Oma käsitys korkeakouluopiskelusta oli kovin erilainen, mitä oikeasti vastaan tuli. Hain yliopistolle ja TAMKille tietojenkäsittelyä opiskelemaan ja jälkikäteen voin sanoa olevani iloinen, että pääsin juurikin yliopistoon ja Luupille. Alusta asti osallistuin aktiivisesti ainejärjestön tapahtumiin ja tutustuessani toisiin luuppilaisiin tuli opiskelusta todella mieluisaa. Luupin tuutorointi on yksi suuri syy, jonka takia ainejärjestöön on niin helppo integroitua. Monelle tuli toki myöhemmin yllätyksenä, kuinka ikäloppu allekirjoittanut lopulta oli muihin verrattuna. Luupista löytyi kuitenkin itseäni muutamia vuosia nuorempia opiskelijoita ja ikähaarukka opiskelijoissa oli todellakin paljon suurempi kuin olin alun perin ajatellut.
Yliopisto mahdollistaa opiskelun nopeaan tahtiin motivaatiosta riippuen ja se sopii itselleni lähes täydellisesti. Vastaan ei ole tullut montaa kurssia, jossa ei olisi ollut tuttuja luuppilaisia. Omat opinnot ovat edistyneet mallikkaasti varmaan juurikin sen takia, että kurssitöistä pääsee yhdessä ”hajoilemaan” muiden kanssa ja opiskelu-uraa ei tarvitse itsenäisesti puurtaa väkisin läpi. Tämä sai itseni myös liittymään Luupin toimihenkilöksi yritystiimiin. Hallitus- ja toimihenkilöhommia voin ehdottomasti suositella kaikille. Ainejärjestö kasvaa jatkuvasti ja tekijöille on aina tarvetta.
Nyt kun aloitan neljännen opiskeluvuoteni, työllistyminen ennen kesää näyttää enemmän kuin mahdolliselta. Töitä olisi ollut jo tarjolla, mutta tarvetta vielä ei ole ollut. Selkeästi valinta opiskelujen ja ainejärjestön suhteen on ollut onnistunut.”
Kuva: Jani Oksanen