Päivä toimistolla: Vincitin Mikko
Vincit Oy
Perustettu 2007
Työntekijöitä 189
Tampere, Helsinki & Palo Alto
www.vincit.fi
Neljännen vuoden tietojenkäsittelytieteilijä Mikko on yksi Vincitin 13:sta Mikosta. Alun perin kesäksi 2014 töitä hakenut Mikko tulikin lopulta Vincitille oikein jäädäkseen, ja onkin sittemmin jatkuvasti työskennellyt opintojen ohella 3-4 päivää viikossa. Haastattelupäivänä Mikon työpäivä alkaa jo seitsemältä aamulla, mutta onneksi mukavasti kotona kahvikupin äärellä. Ennen pitkää pitää kuitenkin lähteä toimistolle, sillä iltapäiväksi on sovittu muutama tapaaminen.
Opiskelua helpottaa merkittävästi se, että töitä saa tehdä missä ja milloin haluaa, eikä työtuntien ajoittamisesta tarvitse mitenkään etukäteen sopia. Tällainen vapaamuotoinen järjestely on saanut kiitosta opiskelijoiden lisäksi myös niiltä, joilla on pieniä lapsia.
Useimmiten aloitankin työt jo melko aikaisin aamulla, vielä kotona ollessani. Heräilen rauhassa ja virittäydyn pikkuhiljaa työmoodiin. Toimistollemme Hervantaan siirryn yleensä yhdeksän-kymmenen aikoihin. Kun päivän aloittaa aikaisin, voi hyvällä omallatunnolla lopettaa hieman aikaisemmin, ja siirtyä jo iltapäivästä opiskelun ja harrastusten pariin.
Läsnäoloa vaativat kurssit ovat nyt pitkälti takanapäin, ja kesästä alkaen aionkin työskennellä täyspäiväisesti maisteriopintojeni ohella. Töissä on myös ollut jo puhetta kiinnostuksiini sopivasta mahdollisesta graduaiheesta. Toisin kuin monilla muilla alan yrityksillä, ei Vincitillä ole tapana palkata opiskelijoita yksinomaan gradua tai diplomityötä tekemään. Kaikille työntekijöille tarjotaan kuitenkin sekä henkistä että rahallista tukea tutkielman työstämiseen sitten, kun se kohdalle osuu.”
Arkipäivän työskentely Vincitillä tapahtuu tiiviissä yhteistyössä oman projektitiimin kanssa. Varsinaisia erikseen nimettyjä esimiehiä ei toimitusjohtaja Mikko Kuitusta ja henkilöstöjohtaja Johanna Pystystä lukuunottamatta ole, vaan jokaisen työntekijän ”pomona” toimii kulloinkin meneillään olevan projektin vetäjä. Mikolla projekti on vaihtunut keskimäärin viisi kertaa vuodessa.
Viime syksynä olin eräässä yhden miehen projektissa – hoidin siis koko hommaa yksin. Projektin aikana vietin yhden päivän viikosta asiakkaan tiloissa työskentelemässä. Pääosin vincitläiset työskentelevät kuitenkin omalla toimistollamme. Ketään ei laiteta yksin vastuuseen kokonaisesta projektista, jollei itse niin halua. Myynti kuuntelee muutenkin toiveitamme projektien suhteen, ja myyntijohtajallamme on aina perjantaisin päivystysvuoro, jolloin hänelle voi matalalla kynnyksellä mennä juttelemaan projektitoiveistaan.
Kahden viikon välein henkilöstöosastomme lähettää koko firmalle ”Miten menee?” -kyselyn. Siinä selvitetään muutamalla lyhyellä kysymyksellä, onko työntekijällä kaikki hyvin. Jos vastauksissa ilmenee esimerkiksi ristiriitoja projektinvetäjän kanssa tai ongelmia jaksamisessa, ottaa Johanna asian käsittelyyn saman tien ja alkaa etsiä ratkaisuja yhdessä työntekijän kanssa.
Tällä hetkellä olen mukana kehittämässä ERP-järjestelmää eräälle matkatoimistolle. Projektissa käyttämiäni teknologioita ovat esimerkiksi AngularJS, Node.js, Express ja PostgreSQL. Olen tullut tehneeksi töissä pääasiassa erilaisia web-kehitysprojekteja, mutta siitä huolimatta en miellä itseäni mitenkään yksinomaan web-kehittäjäksi. Vincitillä pääsee onneksi monipuolisesti kokeilemaan erilaisia juttuja, ja uuden opetteluun kannustetaan konkreettisesti: ammatillista osaamista kehittävistä harrasteprojekteista saa rahallista bonusta.”
Parin viikon takaista, kolmatta ja viimeistä Great Place to Work -voittoa juhlistettiin kakulla ja skumpalla. Kakkua on tarjolla muulloinkin: kerran kuussa järjestetään Vincit Afternoon Tea, jonne vincitläiset kokoontuvat kuulemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista.
Iltapäivä vierähtää potentiaalisia kesätyöntekijöitä haastatellessa – haastatteluja on tänään peräti kolme, ja niistä kukin kestää tunnin. Mikko hoitaa Summer @ Vincit -kesätiimin rekrytointia yhdessä viime kesänä taloon tulleen Jaakon kanssa.
Haastattelussa pohditaan hakijan omien kokemusten ja aikaisempien tuotosten pohjalta muun muassa hyviä koodauskäytäntöjä ja onnistuneen ohjelmistoprojektin edellytyksiä. Varsinaista koodausosiota haastattelussa ei ole, sillä haastatteluun valitut hakijat ovat jo menestyksekkäästi suoriutuneet lähettämästämme kotitehtävästä – emme siis laita heitä koodaamaan fläppitaululle. Lisäksi toki jutellaan siitä, millaisessa porukassa hakija tykkää työskennellä ja mitä hän odottaa kesältä. Haastattelukutsun yhteydessä hakijalle kerrotaan, millaisia teemoja haastattelussa tullaan käsittelemään, jotta hän voi valmistautua keskusteluun.”
Vincitillä luotetaan siihen, että tällaisen avoimuuden myötä pystytään parantamaan sekä haastattelun laatua että työnhakijakokemusta. Läpinäkyvyys vähentää prosessin salaperäisyyttä ja vaikuttaa todennäköisesti suoraan keskustelun sujuvuuteen. Henkilöstöjohtaja Johanna kertoo Vincitin blogissa tarkemmin, miksi paljastelu kannattaa.
Kun olemme hakijan kanssa tekemisissä hakuprosessin alusta loppuun saakka, pääsemme molemmin puolin tutustumaan toisiimme paremmin. Tuoreen kesätiimiläisen on kiva tulla kesän alussa töihin, kun tulevat tiiminvetäjät ovat hänelle jo tuttuja. Siinä missä Vincitillä työskentely normaalisti on vahvasti sidoksissa aika ajoin vaihtuvaan projektiin, on kesätiimi vetäjineen tiivis porukka, joka tekee paljon asioita yhdessä.
Hakuprosessi on myös meidän itsemme kannalta opettavainen kokemus: pääsemme tutustumaan rekrytointiin ja harjoittelemaan haastattelujen pitämistä. Jokaiselle Vincitille vakituiseksi työntekijäksi hakevalle pidetään erikseen tekninen haastattelu, joten haastattelutaidoille tulee varmasti käyttöä vielä myöhemmin uralla.”
Chilipuutarhassa kelpaa kirjoitella LuuppiSanomiin.
Perjantain työpäivä huipentuu matkatoimistoprojektin retrospektiiviin.
Retrospektiivissä eli retrossa tarkastellaan projektin onnistumisia ja epäonnistumisia ja yritetään oppia niistä. Usein retroissa on mukana myös asiakkaan edustaja, mutta toisinaan on hyvä ihan vaan projektitiiminkin kesken katsoa taaksepäin, että mitä on tullut tehtyä. Pohdiskellaan vähän, että mitä on tehty hyvin, ja mitä taas voitaisiin jatkossa tehdä vähän paremminkin. Keskustelussa ei käsitellä ainoastaan puhtaasti tekniseen tekemiseen liittyviä asioita, vaan myös omista fiiliksistä ja jaksamisesta puhutaan avoimesti.”