Virtuaalitodellisuutta Oasiksessa
Mistä kyse? Joka maanantai yliopiston Pinni B:n toisesta kerroksesta löytyvässä ryhmätyötila Oasiksessa on pelipäivä kello 12-18. Tiloista löytyy pelikonsoleita, televisioruutuja, interaktiivinen työpöytä ja jopa virtuaalitodellisuuslaitteet. Luuppi Sanomien toimittaja Pyry Qvick kävi kokeilemassa virtuaalitodellisuuslaseilla pelaamista Oasista valvovien opiskelijoiden eli avaintenhaltijoiden opastamana. Pelin nimeä klikkaamalla pääset kyseistä peliä esittelevälle sivulle, jossa voi katsoa myös pelikuvaa.
Kolmas maaliskuuta suuntasin Oasikseen kokeilemaan Oculus Riftiä avaintenhaltija Taru Muhosen opastamana. Oculus Rift on virtuaalitodellisuuslasit, jotka peittävät koko näkökentän. Lasit tunnistavat pään liikkeet, muokaten kuvan vastaamaan sen suuntaa luoden illuusion, että olisit pelimaailman sisällä. Virtuaalitodellisuus ei olekaan enää pelkkä tulevaisuuden visio vaan se on todellista totta. Laseista on parhaillaan saatavilla kehittäjäversio, joka on tarkoitettu pelien ja sovellusten suunnitteluun.
Olin aikaisemmin kokeillut Oasiksessa suomalaisten kehittämää Windlands -peliä, joka herätti kiinnostukseni laitteeseen toden teolla. Sitä voisi kuvailla jonkinlaiseksi Spiderman-simulaattoriksi. Aavikolla makaavissa raunioissa voi ampua kaikkeen vihreään köyden, jolla voi keinuttaa itseään pelikentälle ripoteltujen timanttien luo. Vaikka itse peli oli turhauttavan haastava, oli Windlandsin luoma ensikosketus virtuaalitodellisuuteen vaikuttava ja kokemisen arvoinen. On hämmentävää käännellä päätään joka ilmansuuntaan, kuin maisemaa katsellen. Lyhyt pelitestaus aiheutti minulle kuitenkin viimeksi lievää pahoinvointia, sillä kun pelissä keinun liaaneilla, istun oikeasti visusti paikallani.
On hämmentävää käännellä päätään joka ilmansuuntaan, kuin maisemaa katsellen.
Laitettuani nyt lasit päähäni huomasin, että jätin peliohjaimen eteeni, koska en nähnyt lasien kanssa ympäristöäni. Yritin sitten sokkona haroa ohjainta käsiini, kunnes Taru ojensi ne minulle. Ensimmäisenä pelinä kokeilin Radial-G-nimistä demoa, jossa ajetaan avaruusaluksella putkea pitkin. Katseeni harhailikin radasta ympärilleni kaartuvaan avaruuteen ja siellä pyöriviin avaruusasemiin. Päänsä taakseen kääntäessä voi ihailla myös aluksen penkkiä. Vastaavanlaista kokonaista peliä olisi mahtava päästä pelaamaan kaverien kanssa, mikä varmastikin on vain ajan kysymys.
Olen hyvin, hyvin arka kauhulle. Taru tarjosi minulle kokeiltavaksi kauhupeliä nimeltä Affected. Laitettuani lasit päähäni, en astunut ensimmäistä rähjäistä huonetta pidemmälle. Painostava musiikki ja seinällä oleva teksti ”This game contains jump scares” olivat aivan tarpeeksi. Avaintenhaltija Kati Ahla kuitenkin uskaltautui kokeilemaan. Ensimmäisestä huoneesta hissi vei rähjäiseen sairaalaan, jonka läpi tuli kulkea. Veriset seinät ja välkkyvät valot loivat perinteisen kauhupelin tunnelman. Mielenkiintoinen ja toimivalta vaikuttava efekti oli kaiken pimeneminen hetkeksi ja kuvan ilmestyminen takaisin muualla, kuin missä pelaaja viimeksi oli.
Koska koin aiemmissa peleissä huonovointisuutta, päätin kokeilla kevyempää Vanguar V:tä. Siinä edessäsi lentävää taistelijaa ohjataan taivaalla päätä kääntelemällä. Vastaan tulevia vihollisia voi ampua ohjaamalla näytöllä taistelijan edellä näkyvä tähtäin niiden yli. Radial G:n tapaan tämäkin peli vaikutti lupaavalta ja osoitti, etteivät laitteen mahdollisuudet ole rajattu vain ensimmäiseen persoonaan.
Oculus Riftiä pääsee kokeilemaan Oasiksessa maanantaisin klo 12-18. Mikäli sitä ei ole asetettu esille, voi avaimenhaltijalta kysyä, onko mahdollista päästä pelaamaan. Avaimenhaltijan tunnistaa sinisestä hupparista. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan!