Tänään testissä: Keskiasteen välitutkinto

Teksti ja kuvat: Salla-Mari Palokari

Eräänä lokakuisena iltana Luupin tuoreelle fuksille putkahti mieleen juttuidea: mitäpä jos kävisi testaamassa Hervannan lukuisat kuppilat kierroshenkisesti setäisehköllä porukalla, ja kirjottelisi siitä jutun Luuppi-sanomiin? Kätevästi Sähkökilta sattuu järjestämään syksyisin Keskiasteen välitutkintoa, joka on approtyylinen tapahtuma, jossa tavoitteena on kiertää Hervannan pubit leimoja keräten. Tänä vuonna tapahtuma oli kaksipäiväinen ja meidän porukkamme testauspäiväksi valikoitui torstai.

Testausporukkana oli neljä kappaletta n:nen vuoden skiltalaisia (joista tosin pari on myös luuppiutunut nykyisellään). Jokaisella oli alla jo useampi suorituskerta kyseisestä approsta. Testaajat: Jere ”Jere” Lilja, Tommi ”Tommi” Mehtonen, Salla-Mari ”salmari” Palokari ja Antti ”ahvena” Peltotalo.

Ensimmäinen haaste tuli eteen jo ennen kierroksen aloittamista, sillä ahvena oli loukannut edeltävänä päivänä nilkkansa kiipeillessä. Onneksi tapaturma lopulta vain hidasti tahtia, eikä estänyt suorittamista kokonaan. Kiersimme kierroksen niin, että aloitimme kauimmaisista ravintoloista siirtyen lähemmäs keskustaa välttääksemme kiireen loppuvaiheessa.

Kiertoreitti: Peyton Place – Arjuska – Kasibaari – Varjobaari – Amazonas – Ale Pub Potti – Kultainen Apina – Pub Seppä

Peyton Place

Peyton Placen layout vaikutti hieman muuttuneen. Röökikoppi oli kadonnut ja tilaan oli tullut bilispöytiä iso kasa lisää. Peyton Placen hinnasto oli hyvin opiskelijaystävällinen: kallein Keskiaste-hinnaston juoma oli lonkero hintaan 4,50 €. Kolme testaajista otti Chang-oluen, joka maistui testaajien mukaan oluelta. Salmari nautti horna-shotin, jonka jälkeen rupesi harkitsemaan, tekisikö sittenkin himotun toukka-merkin (alkoholiton suoritus, merkki vaaleanpunainen).

Arjuska

Arjuskan ovella haisi pilvi. Seinällä oli Viipurin linna ja Venäjän lipun päälle liimattu Suomen lippu. Arjuskan ovella mainostettiin tulevia Halloweenbileitä, joista plussaa. Opiskelijatarjoukset myönnettiin myös valmistuneille sedille, mikä ilahdutti osallistujia. Arjuska näytti samalta kuin aina ennenkin. Hanakarjala maistui tavallista laimeammalta. Seurueen mukaan liittynyt toveri tilasi Eskimo-drinkin, joka oli luotaantyöntävän maitoisa (yksi kuvailu: ”makea, laktoosinen, pyöreä”). Mustikkashotti maistui mehulta, kuten sen kuuluukin.

Arjuskassa ilmeisesti pidetään paljon syntymäpäiväjuhlia, sillä seinällä oli ihmisten kiitoskuvia, joissa oli ikävuodet mainittuna.

Kasibaari

Kasibaari oli pienehkö. Ulkona olisi tosin ollut terassi. Radiosta soi Living on a Prayer (nk. boomibiisi). Ravintolassa on vain yksi oluthana, josta tuleva olut maistui “vielä ikävemmältä kuin Arjuskassa”. Lonkero maistui ihan ok, ”erikoisjuoma” jaffalta. Seinällä mainostetaan lauantaisin 14.30 olevaa bingoa, jonka ahvena toteaa uhkaksi. Testaajaraati myös onnittelee 27.02.2021 tietokilpailun voittaneita Juhaa ja Jampea. Yksi seurueen mukaan liittyneistä henkilöistä tilasi alkoholittoman oluen, jonka toteaa olevan ”top 5 hirveimpiä holittomia”. Salmari (se juoma) on itsetehtyä ja hyvää.

Tarjolla olisi esim. Hot Shottia ja Carilloa hintaan 5,50 €. Sisustus henkii kasaria pienellä ysäritwistillä ja pubissa on perinteikkään räkälän tunnelma. Seinään on teipattu jesarilla juliste, josta voi tutkiskella eri maiden lippuja juttuseuran alkaessa tylsistyttää. Seinillä on muutenkin mielenkiintoisia asioita, kuten ”winmau”-merkkinen tikkataulu.

Välipysähdys Cupolan katolla

Sedät intoutuvat matkalla Kasibaarista Varjoon kiipeämään entisajat mielessä Cupolan katolle. Cupola oli ylioppilaskunnan omistama baari, jossa järjestettiin usein jatkoja erinäisille tapahtumille. Cupolan katolle kokoonnuttiin yleensä laulamaan teekkarihymni.

Varjobaari

Varjobaari on potentiaalisesti muutamalle lukijallekin tuttu mainetta niittäneestä tolpasta suoraan esiintymislavan edessä (sille on esim. oma faniryhmä Facebookissa). Varjobaarissa on tähän mennessä isoin hanakalja tarjolla, mutta Peytonin Chang on edelleen testaajien mielestä paras bulkkilager kierroksella. Kalja tosin ”maistuu paremmalta kuin aiemmin. En tiedä johtuuko Jumalasta.” (viimeinen sana oli kuulemma typo). Kiireen takia kellotettu Karjala ei ollut nautinto.

Amazonas

Amazonas yllättää testaajat, sillä ulkoasu on muuttunut uskottavampaan suuntaan alkuajoista. Salmarin mukaan Amazonas ”näytti aiemmin siltä, että täältä saa viiden euron pitsaa”, kun taas nykyään jo ihan baarilta. ”vittu mua turvottaa” kuuluu paikallisten sohvalta. Tuulikaapissa tuoksuu imelä partavesi. Pubin punaiset sohvat muistuttavat kovin Skillan vanhoja sohvia ja saavat testaajat nostalgisiksi. Olut maistuu yllättävän juotavalta ja on isoin ja paras toistaiseksi. Listalla olisi myös kasivolttista karjalaa, minkä ajatuskin saa testaajat kuvottumaan. Yhtä vaille kaikki ikkunat on teipattu umpeen.

Ystävällisen oloinen pariskunta tarjoilee juomat, joka saa Tommin ja Jeren pohtimaan: kuka haluaa perustaa vaimonsa kanssa räkälän Hervantaan? Tommi, salmari sekä kaksi mukaan liittynyttä henkilöä intoutuu tilaamaan vuoden hittituotteen nimeltä änänäs. Naiset saavat juomiinsa pillit ja miehet joutuvat pyytämään ne erikseen.

Ale Pub Potti

Potti on modernin oloinen räkälä. Potissa soi Don’t fear the reaper ja muuten äänimaailma on meluisa. Potin shottivaihtoehtona on kiertueen ainoa ei-salmari-vaihtoehto: jalmari. Jalmari on kuvottavaa, kuten voi testaajien ilmeistä päätellä.

Pub Kultainen Apina

Kultainen Apina, ”kapina” on testaajien vanha tuttu ja Hervannan juottoloista paras. Turussa valmistettu hanakalja (eli Aura) on tähän mennessä testatuista vähemmän yllättäen paras. Jere tilaa baarin paskimman oluen, koska ”botti käski”. Paskassa oluessa on vieno Gambinaisuus. Kapinassa tuoksuu kahvi ja testaajilla alkaa tehdä mieli kahvia. Testaajat huomaavat, että suorituksessa alkaa tulla kiire ja kellottavat oluitaan. Tommi ”vahingossa” juo salmarin oluen loppuun asti, koska ”yliarvioin kyllä oman suuni”.

Pub Seppä

Sepässä suorittajat yrittävät lähinnä olla nopeita, sillä maalin sulkeutumiseen on enää 20 minuuttia aikaa ja se sijaitsee Hervannan kampuksella Etunurtsilla. Salmari (se juoma) maistuu ihan ok, mutta Kasibaarin itse tehty oli kierroksen paras. Vessan pisuaari on noin 1,2 ihmisen levyinen. Musiikkina soi Stromaen Alors on Dance. Sepässä on myös bingo, sunnuntaisin klo 15.30.

Sepässä viereen istuu satunnainen Oikea Setä, joka kaipaa juttuseuraa. Sedällä on päässään upea Vesisiat-lippis. Kuulemma vesisiat on hänen vanha tikanheittoporukkansa, jossa on ollut myös joskus Armi Aavikko mukana.

Maali ja jatkot

Testaajat ehtivät maaliin suoritusajan puitteissa. Jere suoritti perinteisen tapahtuman nimikko-välitutkinnon (9 juomaa). Tommi suoritti vielä yksi -tutkinnon (13 juomaa). Luupin fuksi (salmari) suoritti luonnollisesti fuksitutkinnon (7 juomaa), vaikka pettyikin vähän, kun fuksiutta ei edes kyseenalaistettu. Ahvena suoritti jatkotutkinnon (12 juomaa).

Jatkoille seurue siirtyi Heidi’sin varsinaisten jatkojen sijaan tuttuun ja turvalliseen Kapinaan. Testaajat ehdottomasti suosittelevat sekä Keskiastetta että yleisesti Hervantaan tutustumista!