Luuppilaisen vinkit työelämään: Kehitä ainakin näitä taitoja ja vältä pahin moka työnhaussa

Kotitoimistossa lemmikit avustavat työnteossa.

Nykyään puhutaan vielä paljon koodaripulasta – siis siitä, että töitä olisi enemmän kuin tekijöitä. Silti usein tuntuu, että töihin pääseminen on hankalaa ja “valinta ei valitettavasti tällä kertaa kohdistunut sinuun” -lausahdus on tuttuakin tutumpi useille. Töihin tuntuvat pääsevän vain ne, joilla on suhteita tai ne, jotka ovat superkoodareita.

Oman kokemukseni mukaan näin ei kuitenkaan ole. Töihin voi päästä, jos on valmis oppimaan ja löytyy motivaatiota olla töissä. Koodariksi voi päästä jo ensimmäisenä opiskeluvuotenaankin, jos käy hyvä tuuri.

Mitä koodarin olisi hyvä osata ennen työelämää?

Oman kokemukseni mukaan perustiedoilla ja maalaisjärjellä pääsee pitkälle. On hyvä ymmärtää ohjelmoinnin logiikkaa ja ehkä tuntea jokin kieli kohtalaisen hyvin.

Ensimmäinen työpaikkani oli pieni ohjelmistoalan yritys, jossa sain paljon oppia siitä, miten yritysmaailmassa toimitaan. En kuitenkaan saanut tehdä asiakkaan kanssa juuri yhtään yhteistyötä, joten päädyin hakemaan Visma Consulting Oy:lle töihin.

Pääsinkin Vismalle haastatteluun asti ja jännitin työhaastattelua kovasti. Tekninen koodaustehtävä jäi jännityksen takia kesken ja tuli ajatusvirheitä, mutta haastattelijat vaikuttivat ihan mukavilta ja firmasta ja työtehtävistä jäi positiivinen kuva. Ja täällä sitä ollaan Vismalla töissä, vielä vuodenkin jälkeen.

Vuoden aikana olen ollut kahdessa projektissa, tai oikeastaan tätä kirjoittaessani olen juuri vaihtamassa projektia ensimmäistä kertaa. Tämä ei kuitenkaan ole mikään yleinen tahti. Jotkut työntekijöistämme tekevät töitä useissa projekteissa yhtä aikaa tai projektit voivat olla lyhyempikestoisia.

Näihin avainsanoihin olen törmännyt Vismalla vuoden aikana viikoittain, ellei jopa päivittäin:

• Java
  • Spring Boot
• Javascript
  • ReactJS
• HTML
• XML
  • CSS
• Mikropalvelut
• Testaaminen
• Git
• Komentorivi (command line)
  • Perusosaaminen
  • SSH + tunnelointi
  • Palvelinasennus

Näihin liittyen olenkin saanut muun muassa Luupin koodipajassa kyselyitä. Erityisesti nuoremmat opiskelijat tiedustelevat, täytyykö osata käyttää komentoriviä ja miksi ihmeessä, kun Iden ja koodauksen opettelussakin on jo tarpeeksi haastetta.

Olen oppinut käyttämään komentoriviä oikein kunnolla vasta, kun pääsin töihin. Iso kiitos siitä kuuluu työkavereille, jotka ovat jaksaneet tyhmiä kysymyksiäni siitä, miten mitäkin tehdään. Enkä vieläkään osaa käyttää kuin tiettyjä juttuja, joita on ollut niin sanotusti pakko opetella työn ohella.

Gitin käyttöä ei taas opi kuin tekemällä – tämä huomattiin myös Git-teemaisessa koodipajassa.

Voiko projektikurssia verrata työelämään?

Lyhyesti: kyllä ja ei. Pidemmin projektikurssilla opin itse ainakin jonkin verran Gitin käyttöä ja sitä, miten tullaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Opin projektikurssilla, että asiakas ei aina välttämättä tiedä, mitä haluaa, mutta on aina oikeassa. Tämä pätee tietysti työelämässäkin.

Projektikurssilla hommat hoidettiin täsmällisesti ja aikataulut olivat pitäviä. Kurssi esimerkiksi päättyi silloin kuin pitikin ja työn oli oltava valmiina silloin. Työelämässä taas aikataulut saattavat välillä venyä ja paukkua, eikä homma välttämättä suju suunnitellussa aikataulussa.

Projektikurssilla sosiaaliset taidot olivat tärkeitä. Piti tulla toimeen sekä asiakkaan että opiskelukumppaneiden kanssa. Töissäkin täytyy tulla toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Mitä isompi yritys, sen erilaisempia ihmisiä työpaikalta löytyy.

Mitä kannattaisi ottaa huomioon työnhaussa?

Tärkeintä on mielestäni se, että on oma itsensä ja hakee sellaisiin työpaikkoihin, jotka tuntuvat itselle sopivilta. Työnhaussa kannattaa panostaa sosiaalisuuteen sekä hakemukseen.

Nykyisin myös esimerkiksi GitHub-profiilit ja vastaavat ovat aika lailla perusjuttuja, jotka kannattaisi kaikilla olla kunnossa. Noissa palveluissa voi tuoda hyvin esille omaa osaamistaan. Profiilit voi laittaa linkkinä osaksi CV:tä, jolloin potentiaalisen työnantajan on helppo katsoa taitojasi.

Täytyy myös muistaa, että laaja CV ei ole mikään edellytys töihin pääsemiselle. Työnantajathan haluavat usein hyviä tyyppejä. Voit olla kerryttänyt taitoja vaikka kuinka paljon, mutta samalla täytyy myös osata tuoda itsensä esille haastattelussa.

On myös tärkeää osoittaa, että on perehtynyt firmaan, johon hakee. Tämä kannattaa mainita myös hakemuksessa. Kuulemani mukaan pahin mahdollinen on geneerinen hakemus, jota lähetellään pahimmillaan kuin ketjukirjeenä kymmeniin eri firmoihin.

Tsemppiä kaikille luuppilaisille tähän koronantäyteiseen kevääseen ja työnhakuun!

Teksti ja kuva: Jenna Halmetoja